STRESS FREE AREA ®

IDEA

SFA® -analyysissa kiinnitetään huomiota ko. tilassa miten erilaiset negatiiviset, fyysiset aistiärsykkeet vähenisivät (erityisesti melu, näkökenttä ja sen suojaaminen, vireystila, valaistus, värisätyt, ilmanlaatu, sommittelu, sähkömagneettiset kentät) ja miten eri aistien kautta tuotettava säädeltävyys sekä tilan kiinnostava dramaturginen tarina toteutuisi. Sjöroos on kehittänyt mm 6 saasteen määritelmä – sekä aistiystävällinen suunnittelu- moniaistinen ergonomia -käsitteet.

Lisäksi Stress free area® -analyysissä ja suunnittelussa huomioidaan tilojen käytettävyystoiminnalliset (käytettävyys käsittäen fyysisen lisäksi näkö-, kuulo- ja aistiyhdistelmien toimivuus, kuten tasapainoaisti), funktionaaliset ja kulttuuriset tarpeet brandia luovana tilana sekä luottamuksen rakentuminen liittyen kohtaamisen ja kohtaamisen edellytyksien luomiseen neurofysiologisin ja kulttuurisin keinoin. Kiinnitetään huomiota toimintojen vaatesiin ja tarpeisiin ja niihin liittyvien tilojen eri luonteisiin ja negatiiviseen stressaavuuteen sekä keinoihin vähetää negatiivisia stressitekijöitä ja säädellä ympäristöä.

Stress free area® – utopia vai Stress free area® eli negatiivisista stressitekijöistä fyysisessä, digitaalisessa ja mentaalisessa ympäristössä täysin vapaa tila on sellaisenaan, totta kai, tavoitetila, jota ei varmaan koskaan täysin ehkä saavuteta ja se ole tarpeenkaan.

On kuitenkin hyvin tärkeää miettiä tiloja myös aistien ja aivojen, negatiivisen stressin ja vireystilan kannalta. Aistien yhteisvaikutus hyvinvointiin on merkittävämpi kuin etä vain yhtä aistia olisi mietitty hyvinvoinnin näkökulmasta. Ja kuten hyvät tavat saattavat olla utopia, ne kuitenkin ovat tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisia. Samoin tila, jossa on mahdollisimman vähän negatiivisia aistiärsykkeitä on sekin yhtä tärkeä, tavoittelemisen arvoinen.

Mikäli suunnittelulla halutaan edistää hyvinvointia, elämänlaatua ja hyvää oloa, on hyvä katsoa hyvinvointi-käsitettä ja laajentaa se kulttuurisesta myös neurofysiologiaan ja ekologiaan.

Stress free area® -konseptin demo oli Stress free cafe – sovelluksena vuonna 2004. Demo oli Gastro Messuilla 2004 ja sai runsaasti julkisuutta. Demon jälkeen konsepti on levinnyt eri toimialoille ja pilotointeihin. Demosta tehdään tutkimusyhteistyö Helsingin Yliopiston Psykologian laitoksen kanssa. Palautetta antoi noin 300 kävijää.

Tässä yksi artikkeli demosta:

SOVELLUKSET

Stress free area® -konsepti on näkökulma katsoa fyysistä, digitaalista ja mentaalista maailmaa neurofysiologisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Tavoitteena on negatiivisten stressitekijöiden vähentäminen, vireystilaan vaikuttaminen eri toimintoja tukevaksi sekä luoda aistiystävällinen, viihtyisä ja käyttäjäänsä palveleva tila ja ympäristö.

Suunnittelussa hyödynnetään Stress free area® -konseptia mahdollisuuksien mukaan mm. dramaturgista, organisaation tarinaa ja brandia tukevaa, suunniteltua sekä BA- sekä Workplace -ajattelua.

Neurofysiologisilla hyvinvointisuunnittelunäkökulmilla pyritään jo suunnitteluvaiheessa vähentämään negatiivia fyysisiä ja digitaalisia stressitekijöitä, suunnitellaan monialaisesti ja moniaistisesti huomioidaan eri vireystilaisia tarpeita, joita luodaan aistiystävällisellä suunnitellulla, lisäksi hyödynnetään käyttäytymistieteitä, tilojen luonteiden ja funktioiden, mm sosiaalisten tarpeiden, kuten luottamus, turvallisuuden tunne ja kohtaaminen sekä neurofysiologisia, kuten aivojen hyvinvointi aistiärsykkeiden määrä, laatu ja ominaisuudet sekä luonne ja niiden säädeltävyys – elementtejä.

Innovaation sovelluskohteina voivat siten olla esim. rakennussuunnittelu ja rakennetut (asuin- ym.) kaupunkiympäristöt, työ-, hotelli-, ravitsemus-, teknologia-, toimisto-, oppimis-, koulutus- ja luovuustyötilat ja -ympäristöt, hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan rakennukset ja ympäristöt.

HYVINVOINTI

Hyvinvoinnissa nähdään yksilöllinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Se on myös kulttuurisidonnainen asia: opitut ja omaksutut yhteiset tavat ja normit sekä mitä ihannoidaan ja tuetaan yhteisöllisesti, käyttäytymissäänöt, arvot, asenteet ja arvostukset heijastuvat ihmisten hyvinvointikäyttäytymisessä. Mikäli suunnittelulla halutaan edistää hyvinvointia, elämänlaatua ja hyvää oloa, on hyvä katsoa hyvinvointi-käsistettä ja laajentaa se kulttuurisesta myös neurofysiologiaan ja ekologiaan.

On tärkeää myös inhimillisen mittakaavan ja suhtautumisen palauttaminen suunnitteluun: Rakennettu ja luonnonmukainen ympäristö – välisen eron kurominen: arvona ovat kohtuus, kiitollisuus ja paluu takaisin perinteisempiin perusasioihin. Tämän lisäksi on neurofysiologinen näkökulma – miten eilmistö reagoi sisäisiin ja ulkoisiin rasituksiin, mm. negatiivisiin stessitekijöihin ja miten niitä voisi välttää.

Stress free area® -suunnittelussa on kyse hyvinvoinnista ja siihen liittyvän suunnittelun osatekijöiden laadusta, määrästä, ominaisuuksista ja luonteesta sekä säädeltävyydestä. Säädeltävyyden keskeisenä tekijänä on tilan käyttäjä itse ja hänen kykynsä tiedostaa oma fyysinen ja mentaalinen tilansa osana fyysistä rakennettua tilaa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Ihminen on aina fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus, siten myös työympäristöt (fyysinen, digitaalinen, mentaalinen) kannattaisi nähdä jo lähtökohtaisesti monialaisesti ja moniaistisesti.

Stress free area® -konsepti loi käsitteet aistiergonomia, moniaistinen ergonomia, aistiystävällinen suunnittelu ja 6 saasteen määritelmän vuonna 2003. Stress free area® -konsepti laajentaa ergonomia -käsitteen koskemaan myös aivojen ergonomiaa, johon kuuluvat fyysisen ergonomia lisäksi visuaalinen sekä auditiivinen ergonomia. Stress free area® -konseptia voi soveltaa kaupunkisuunnittelusta tuote- ja johtamissuunnitteluun.

TUTKIMUKSET JA PALKINNOT

Stress free area® -konseptia on kehittänyt vuodesta 1996 Margit Sjöroos. Konsepti on ainoa laatuaan maailmassa ja rekisteröity tavaramerkiksi Suomessa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja EU:ssa. Konseptin demo oli vuonna 2004, jota on seurannut pilotointeja kotimaassa ja ulkomailla.

Konsepti toimii tutkimusyhteistyössä mm Helsingin Yliopiston käyttäytymistieteiden tiedekunnan ja psykologian laitoksen kanssa, Oulun Yliopiston sekä Työterveyslaitoksen ja Aalto Yliopiston kanssa.

Konsepti on palkittu yhteistyötahojensa kanssa mm Helsingin Messut Oy:n Innovatiivinen idea -palkinnolla v. 2004, Nuorkauppakamarin Tuottava Idea -kunniamaininnalla v. 2006, sekä vuonna 2008 NCC Property Development Oy palkittiin Real Estate Awardilla maailman 3. parhaana toimistokonseptien kehittäjänä (Stress free area® on NCC:n toimistokonseptien Future Office – osana). Konsepti oli myös osa Työterveyslaitoksen ja Aalto Yliopiston TOTI (toimivat työtilat)- tutkimushanketta sekä moniaistista oppimisympäristötutkimusta sekä Suomen Yliopistojen Kiinteistöliiton ja Tekesin yhteistä RYM-tutkimushanketta.

ARTIKKELEITA MEDIASSA

Stress free area® -konsepti on ollut esillä useasti kansainvälisessä ja suomalaisessa mediassa.

Taitoluistelun MM 2017 -esite
Rakentavasti 2010-2011: ”NCC Business Parks 20 vuotta”
NCC Business Parks ”Mielentiloja” -esite
Ecophon asiakaslehti 2010: ”Siltamäen koulussa luotiin unelmaluokka”
Akustiikka estetiikka 2010: ”Siltamäen koulussa luotiin unelmaluokka”
Me Naiset 10.6.2004: ”Lepoa hermoille”
Bisnes.fi 4/2006: ”Stressinpurkaja”
NCC asiakaslehti 2/2008: ”Future office – satsaus tulevaisuuteen”
Asokodit 2/2008: ”Kodista voimia jaksamiseen”

Turvallisuus 5/2008: ”Aistiystävällinen sisustussuunnittelu kannattaa – Aggressiivisuus ja työtapaturmat vähenevät”
Spaces 1/2009: ”Kylästä kaupunkiin – Mercuri Oy:n uudet toimitilat”
Avotakka 8/2009: ”Kaaoksen taltuttaja”
Hopperi 3/2011: ”Pelaamo pyörähti liikkeelle”
Kodin Pellervo 7.7.2011 ”Ymmärrys parempaan elämään”
Me Naiset 27.10.2011: ”Kauppoja kaikessa rauhassa – stressitön toimisto”
Kauppalehti 6.2.2012: Toimiala-liite
Kodinrakentaja -lehti 10.7.2013, nro 06/2013: ”Koti vailla stressiä”
Blue Wings September 2013: ”Sensory Stress-reduction”

Kodin Kuvalehti 5.9.2013, nro 18/2013, ”Aistien Onnela”
Hyvä Terveys -lehti 13.9.2013, nro 11/2012: “Sisusta stressi pois”
MLL Lapsemme 1/2015: ”Aistit tarvitsevat lepoa”
Yle Uutiset 30.3.2018: ”Alakoulun oppilaat rauhoittuvat oikeanlaisella sisustuksella”
Autismi 4/2019: ”Erityisryhmät hyvinvointimme tuntosarvina”
Yle Uutiset 8.8.2019: ”Stressitön koulu?”
https://aitiyrittaa.fi/2019/11/kuusamon-tropiikki-kokemuksia.html
Voi hyvin 7/09: ”Selätä stressi”